In English
 
 

Säännöt

1§ Nimi ja kotipaikka
Säätiön nimi on Väinö Tannerin Säätiö. Säätiön kotipaikka on Helsinki.

2§ Tarkoitus
Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää tasa-arvoa ja kansanvaltaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa.

3§ Toiminta
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä ja tukemalla luentoja, seminaareja ja julkaisuja, ylläpitämällä vierailuresidenssejä tieteen ja kulttuurin toimijoille, jakamalla apurahoja ja palkintoja, edistämällä ja järjestämällä suomalaista kulttuuria rikastuttavaa kansainvälistä yhteistyötä sekä muutenkin edistämällä ja tukemalla tasa-arvon ja kansanvallan menestymistä suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksessä.

4§ Pääoma ja sen hoitaminen
Säätiön pääoma muodostuu peruspääomasta ja käyttörahastosta. Peruspääomaa on perustamisen yhteydessä säätiölle luovutettu 1000 markkaa ja säätiön myöhemmin peruspääomaksi saama omaisuus. Peruspääoman tuotto ja säätiön saamat kannatusmaksut kuuluvat käyttörahastoon. Peruspääoma on säilytettävä vähentymättömänä. Käyttörahastoa käytetään säätiön juoksevien menojen, apurahojen ja palkintojen maksamiseen. Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä muullakin laillisella tavalla kartuttaa omaisuuttaan. Säätiö voi ottaa vastaan varoja erityisiksi nimikkorahastoiksi, joiden tarkoitus on sopusoinnussa säätiön oman tarkoituksen kanssa. Säätiön varat on sijoitettava tuloa tuottavasti ja turvaavasti.

5§ Hallintoelimet
Säätiön hallintoelimet ovat valtuuskunta, hallitus ja asiamies.

6§ Valtuuskunnan jäsenet ja toimikausi
Säätiön valtuuskuntaan kuuluu viisitoista jäsentä. Valtuuskunnan jäseneksi voidaan valita henkilö, joka on osoittanut kiinnostusta yhteiskunnalliseen, koulutus- tai kulttuurielämään. Valtuuskunnan jäsenen toimikausi kestää valintaa seuraavat kuusi kalenterivuotta. Kahden vuoden välein viisi valtuuskunnan jäsentä on erovuorossa. Sama henkilö voidaan valita valtuuskunnan jäseneksi enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Jos valtuuskunnan jäsenyys päättyy kesken toimikauden, uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Hallituksen jäseneksi valitun jäsenyys valtuuskunnassa päättyy, kun hallituksen jäsenen toimikausi alkaa.

7§ Valtuuskunnan kokousten järjestäminen
Valtuuskunnan varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous. Kevätkokous on pidettävä 1.1.-31.5. välisenä aikana ja syyskokous 1.7.-30.11. välisenä aikana. Valtuuskunta voi tarvittaessa pitää myös ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen valtuuskunnan kokous on pidettävä, jos hallitus tai vähintään seitsemän valtuuskunnan jäsentä kirjallisesti pyytää kokousta valtuuskunnan puheenjohtajalta ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on lähetettävä valtuuskunnan jäsenelle vähintään viikkoa ennen kokousta postitse tai vastaavalla tavalla. Valtuuskunnan kokouksen puheenjohtajana toimii valtuuskunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Valtuuskunnan kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on valtuuskunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään seitsemän jäsentä.

8§ Valtuuskunnan varsinaisten kokousten asiat
Valtuuskunnan kevätkokouksessa
1) esitellään edellisen tilikauden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus,
2) päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä sekä tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta,
3) päätetään toimenpiteistä, joihin edellisen tilikauden tilinpäätös ja hallinto antaa aihetta, sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Valtuuskunnan syyskokouksessa
1) päätetään seuraavan tilikauden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta,
2) päätetään valtuuskunnan ja hallituksen jäsenille sekä tilintarkastajille maksettavista palkkioista
3) valitaan valtuuskunnan ja hallituksen jäsenet avoinna oleville ja seuraavan tammikuun 1. päivänä avoimiksi tuleville paikoille,
4) valitaan tarvittaessa valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja seuraavaksi kolmeksi kalenterivuodeksi,
5) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat seuraavan tilikauden tilinpäätöstä ja hallintoa tarkastamaan sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

9§ Hallituksen jäsenet ja toimikausi
Säätiön hallitukseen kuuluu viisi jäsentä. Hallituksen jäseneksi voidaan valita henkilö, joka on ansioitunut yhteiskunnallisessa, koulutus- tai kulttuurielämässä. Vähintään yhden hallituksen jäsenen, joka ei ole asiamies, tulee olla perehtynyt myös varainhoitoon. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää valintaa seuraavat kolme kalenterivuotta. Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi enintään kolmeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

10§ Hallituksen tehtävät
Hallituksen on edistettävä säätiön etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita säätiölain, sääntöjen ja valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti. Hallitus huolehtii säätiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Säätiön asiamies saa ryhtyä säätiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain hallituksen antaman valtuutuksen perusteella. Ilman valtuutusta asiamies saa ryhtyä sanottuihin toimiin vain, jos hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta säätiön toiminnalle olennaista haittaa. Muun ohessa hallitus
1) ottaa ja erottaa asiamiehen ja säätiön toimihenkilöt sekä päättää näiden palkoista ja muista toimisuhteen ehdoista,
2) huolehtii siitä, että säätiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty,
3) valvoo asiamiestä ja säätiön muuta hallintoa
4) huolehtii valtuuskunnan kokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja valtuuskunnan kokouksen päätösten täytäntöönpanosta, sekä
5) jakaa, asiantuntijoita kuultuaan, apurahat ja palkinnot sekä huolehtii niiden käytön valvonnan järjestämisestä.

11§ Apurahojen ja palkintojen jaon valmistelu
Vahvistetun toimintasuunnitelman ja talousarvion rajoissa hallitus päättää apurahojen ja palkintojen jaosta hankkimiensa asiantuntijalausuntojen perusteella.

12§ Hallituksen kokoukset
Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja huolehtii, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on kutsuttava hallituksen kokous koolle, jos hallituksen jäsen tai asiamies sitä vaatii. Asiamiehellä on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä asiassa toisin päätä. Hallituksen jäsenellä ja asiamiehellä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.

13§ Asiamies
Säätiöllä on asiamies, jonka on edistettävä säätiön etua huolellisesti ja hoidettava sen asioita säätiölain, sääntöjen sekä valtuuskunnan ja hallituksen ohjeiden mukaisesti. Asiamies hoitaa säätiön juoksevaa hallintoa. Muun ohessa asiamies
1) huolehtii säätiön kirjanpidon lainmukaisuudesta,
2) huolehtii varainhoidon luotettavuudesta,
3) huolehtii hallituksen päätettävien asioiden valmistelusta ja säätiön toimielinten päätösten täytäntöönpanosta.

14§ Säätiön nimen kirjoittaminen
Säätiön nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yhdessä varapuheenjohtajan kanssa taikka jompikumpi heistä yhdessä asiamiehen tai hallituksen siihen määräämän hallituksen jäsenen tai säätiön toimihenkilön kanssa.

15§ Tilikausi ja tilintarkastus
Säätiön tilikausi on kalenterivuosi.

Säätiöllä on yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava KHT- tai HTM-tilintarkastaja. Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille vähintään kuukautta ennen valtuuskunnan kevätkokousta.

16§ Sääntöjen muuttaminen ja säätiön toiminnan lopettaminen
Sääntöjen muuttamisesta tai säätiön toiminnan lopettamisesta on päätettävä kahdessa valtuuskunnan kokouksessa, joiden välinen aika on vähintään kaksi viikkoa. Päätös sääntöjen muuttamisesta tai säätiön toiminnan lopettamisesta on pätevä, jos kummassakin valtuuskunnan kokouksessa päätöstä kannattavilla valtuuskunnan jäsenillä on vähintään ¾ annetuista äänistä. Säätiön nimeä ei saa muuttaa.

17§ Varojenjako toiminnan lopettamisen yhteydessä
Jos säätiö lopettaa toimintansa tai lakkautetaan, säätiön varat luovutetaan Kansan Sivistysrahastolle käytettäväksi säätiön valtuuskunnan päätöksen mukaisesti Kansan Sivistysrahaston säädekirjassa tai Kansan Sivistysrahaston Väinö Tannerin erikoisrahaston ohjesäännössä mainittuun tarkoitukseen. Jos Kansan Sivistysrahasto ei toimi tai se on lakkautettu, säätiön varat luovutetaan valtuuskunnan päättämälle taholle käytettäväksi säätiön toimintaan liittyvän tarkoituksen edistämiseksi.

18§ Siirtymämääräykset
Valtuuskunnan jäsenen toimikauden pituutta koskevaa 6 §:n 2 momentin määräystä sovellettaessa ei oteta huomioon näiden sääntöjen voimaantuloa edeltävää toimikautta. Sääntöjen voimaantullessa valtuuskunnan jäseninä olevien erovuorot arvotaan sääntöjen hyväksymisen jälkeen valtuuskunnan kokouksessa siten, että viisi jäsentä kerrallaan on erovuorossa toisen, neljännen ja kuudennen sääntöjen voimaantuloa seuraavan kalenterivuoden päättyessä. Hallituksen jäsenen peräkkäisiä toimikausia koskevaa 9 §:n 2 momentin määräystä sovellettaessaei oteta huomioon toimikautta, joka on alkanut ennen näiden sääntöjen voimaantuloa.