Tanner-palkinnot saajat

Muusikko Pekka Kuusisto (synt. 1976) on yksi niistä suomalaisen musiikin eturivin taiteilijoista, joiden ansiosta Suomen maine ja merkitys kansainvälisessä musiikkielämässä on monin verroin kokoaan suurempi. Ensimmäisenä suomalaisena Jean Sibelius -viulukilpailun vain yhdeksäntoistavuotiaana voittanut Kuusisto on noussut kansainvälisesti arvostetuksi konserttiviulistiksi, joka Guadagnini-viulullaan on hurmannut yleisönsä niin maailman merkittävimpien kamariorkesterien solistina kuin kotimaan estradeillakin.

Kuusisto on muusikko isolla alkukirjaimella, inspiroituva, improvisoiva, energinen ja ennakkoluuloton virtuoosi, jonka käsissä syntyy vapautunut ja itsenäinen tulkinta niin Sibeliuksen viulukonsertosta, kokeellisemmasta modernista musiikista kuin tanssilattiat täyttävästä elektronisesta musiikista.

Rajojen ylittäminen, avoin ja ennakkoluuloton suhtautuminen kaikkeen hyvään musiikkiin sekä kirkas näkemys musiikista ihmisiä, kulttuureja ja kansakuntia yhdistävänä voimana luonnehtivat Kuusiston pyrkimyksiä. Niitä hän on toteuttanut menestyksekkäästi myös yhtyeensä The Luomu Playersin kanssa sekä tehdessään taiteellisena johtajana Tuusulanjärven kamarimusiikista tapahtuman, joka kerää yleisöä ympäri maailman. Myös nuoret ja populaarimusiikin ystävät ovat ottaneet Kuusiston omakseen ja hän onkin jo kolmekymmenvuotiaana noussut yhdeksi suomalaisen musiikki- ja kulttuurielämän johtohahmoksi.

***

Dosentti Teija Tiilikainen

Teija Tiilikainen on osoittanut kyvykkyytensä ulkopolitiikan tutkimuksen ja Eurooppa-politiikan tutkijana ja organisoijana.

Tiilikaisen valinta osoittaa arvostusta ja antaa uusia toimintaedellytyksiä ansioituneelle tutkijalle, jolta voidaan perustellusti odottaa vastaisuudessakin suurta suomalaista panosta keskusteluun Euroopan tulevasta kehityksestä. Tiilikaisen valinnassa heijastuu voimakas tulevaisuuspainotus. Eurooppa on erittäin merkittävässä kehitysvaiheessa. Muun muassa keskustelu EU:n perustuslaista on tehnyt yhteisöstä monille kansalaisille aiempaaläheisemmän. Yksi EU:n suuri haaste on kansalaisten osallistumisen kautta syntyvä legitimiteetin vahvistaminen.

Tanner-Akatemia kutsuu dosentti Teija Tiilikaisen jäsenekseen ja palkitsee hänet poikkeuksellisista ansioistaan alansa monipuolisena kehittäjänä ja saavutuksistaan aktiivisena kansalaisena.

(Puhe 12.3.2005)

***

Vuosi 2002

Professori Fredrik Almqvist

Fredrik Almqvist on lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä tehnyt uraa uurtavaa työtä varsinkin nuorten elämän edellytysten parantamiseksi. Hänen tieteellisten tutkimustensa kohteena on ollut nuorten mielenterveys toisaalta laaja-alaisena väestötason ongelmana, toisaalta nuorisopsykiatrian ajankohtaisimpana ydinkysymyksenä. Professorina Almqvist on panostanut poikkeuksellisen paljon opetustyöhön, hän on kehittänyt sekä monitieteistä yliopisto-opetusta että lasten- ja nuorisopsykiatrian valtakunnallista tieteellistä koulutusta. Kansalaisena hän on ollut esimerkillisen aktiivinen osallistuja ja vastuunkantaja, joka on antanut kokonaisvaltaisen asiantuntijuutensa inhimillisen yhteiskunnan ja humaanin tulevaisuuden rakentajien käyttöön.

Suomalaisessa julkisuudessa Almqvist on jaksanut muistuttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tärkeästä yhteiskunnallisesta merkityksestä silloinkin kun näihin kysymyksiin ei muutoin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Hänen elämässään teoreettinen ja käytännöllinen toiminta sekä asiantuntijan tehtävät ja vastuullinen kansalaistoiminta yhdistyvät esimerkillisellä tavalla. Tanner-akatemia kutsuu professori Fredrik Almqvistin jäsenekseen ja palkitsee hänet poikkeuksellisista ansioistaan alansa monipuolisena kehittäjänä ja saavutuksistaan aktiivisena kansalaisena.

***

Rehtori Esko Riepula

Esko Riepula on ollut ratkaisevassa roolissa Lapin yliopiston perustamisessa ja kehittämisessä. Hänen johdollaan syrjäisestä korkeakoulusta on tullut maailman johtava pohjoisten alueiden yliopisto ja Lapin kehityksen edellytyksiin keskeisesti vaikuttava tekijä. Riepula on osoittanut työssään esimerkillistä aktiivisuutta, pitkäjänteisyyttä ja vastuuntuntoa. Hän on koko pitkän rehtorikautensa ajan korostanut tasa-arvoistenkoulutusmahdollisuuksien merkitystä koko kansakunnan hyvinvoinnille ja menestymiselle vastakohtana voimavarojen yksipuoliselle keskittämiselle. Hän on voimiaan säästelemättä osallistunut myös moniin muihin Lapin ja Barentsin alueen kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän kehittämishankkeisiin. Riepulan pitkäjänteistä ja monipuolista toimintaa on aina ohjannut selkeä ja laajakatseisuudesta kertova näkemys korkeimman opinkäynnin, maakuntien elinvoimaisuuden ja koko valtakunnan kehityksen kohtalonyhteydestä. Tanner-akatemia kutsuu rehtori Esko Riepulan jäsenekseen ja palkitsee hänet poikkeuksellisista ansioistaan yliopistomiehenä ja valtakunnallisesti merkittävänä pohjoisen Suomen kehittäjänä.

(Puhe 12.3.2002)

***

Vuosi 2001

Näyttelijä Kati Outinen

Näyttelijä Kati Outisessa yhdistyvät äärimmäinen herkkyys ja sisäinen voima. Näitä ominaisuuksia hän pystyy varioimaan mitä erilaisimpiin muotoihin. Hän on mielenkiintoinen taiteilija, aina kehittyvä ja uudistuva. Outinen osaa teatterin, filmin ja radion keinot näyttelijänä ja on onnistunut myös kirjoittajana. Hänen näyttelijänkykynsä yltävät komediasta vakavaan draamaan eikä hän missään tyylilajissa kadota omaa persoonallisuuttaan. Hänen taitonsa on huomattu myös ulkomailla. Roolit Kaurismäen filmeissä ovat herättäneet suurta huomiota.

(Puhe 12.3.2001)

***

Professori Heikki Palva

Helsingin yliopiston arabian kielen emeritusprofessori Heikki Palva on itämaiden tutkimuksen kansainvälisesti tunnustettu suomalainen tiedemies. Palva on elämäntyöllään jatkanut kunniakkaasti G. A. Wallinin aloittamaa itämaisten kielten tutkimusperinnettä. Hän on runsaan neljän vuosikymmenen aikana ratkaisevasti lisännyt maassamme Lähi-idän kielten ja kulttuurien tuntemusta.

Palva on toiminnallaan hälventänyt ennakkoluuloja ja lisännyt uskonnollista suvaitsevuutta sekä edistänyt sovittamattomalta näyttävien vastakohtaisuuksien välistä vuoropuhelua.

(Puhe 12.3.2001)

***

Professori Mart Saarma

Kun biotekniikan instituutti keväällä 1989 käynnistyi Helsingin yliopiston Viikin kampuksella, laitoksen johtaja kutsuttiin Suomenlahden takaa, Virosta. Uusi tutkimuslaitos sai Mart Saarmasta johtajan, joka on osannut organisoida työt, innostaa nuorempiaan ja itse jatkaa tutkimuksiaan hyvin jännittävällä tieteenalalla. Vuonna 1974, kun Saarma kotimaassaan väitteli tohtoriksi valkuaisaineiden synteesistä soluissa, hänelle jo ojennettiin Venäjän tiedeakatemian "Nuoren tiedemiehen palkinto". Tänä päivänä professori Saarma on kansainvälisesti tunnustettu tiedemies.

(Puhe 12.3.2001)

 

***

Vuosi 2000

Ministeri Max Jakobson

Ministeri Max Jakobson tekee elämäntyötä, joka nykyisessä Suomessa kuuluu kaikkein merkittävimpiin ja kaikkein merkillisimpiin. Lehtimiehenuran, diplomaatinkarriäärin ja järjestöjohtajan ansioiden ohella hän luo teossarjaa, jolle ajankohtaiskirjallisuudesta ei löydy vertaa. Se ulottuu varhaiselta 1950-luvulta tälle vuosituhannelle, se sisältää tarkkoja tutkielmia Suomen valtiollisesta elämästä, kuten "Diplomaattien talvisota" (1955), "Kuumalla linjalla" (1968) ja "Veteen piirretty viiva" (1980) sekä maailmanpolitiikasta kuten "38. kerros" (1983) ja "The United Nations in the 90´s — a second chance?" (1993), myös pitkän rivin kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön tilattuja opas-, oppi- ja tietokirjoja. Aivan erityiseen arvoon kohoaa vastikään avautunut "Väkivallan vuodet", suuri "20. vuosisadan tilinpäätös"(1999). Palkittavan kaikessa tuotannossa ilmenee tietopohjan hämmästyttävä rikkaus, erittelyn syvyys ja oivalluksen osuvuus, tyylin samanaikainen taloudellisuus ja loisto, mikä on tuottanut maailmanmaineen maailmantapahtumien nopeana kommentaattorina ja luotettavana tulkitsijana.

(Puhe 12.3.2001)

***

Dosentti Maria Lähteenmäki

Dosentti Maria Lähteenmäen tutkimuskohteita ovat sota-ajan sosiaalihistoria, naishistoria, työväenliikkeen historia ja Lapin historia. Väiteltyään tohtoriksi vuonna 1997 aiheesta "Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1900-luvun alun Suomessa hän on jatkanut tällä lohkolla monin tieteellisin artikkelein ja eräin tilausteoksin. Toinen pääteos "Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja" (1999) käsittelee modernista mikrohistoriallisesta näkökulmasta lappilaisten sotakokemuksia toisen maailmansodan aikoina. Teoksen herättämän laajan julkisen keskustelun yhteydessä Lähteenmäki toi esille uusia näkemyksiä arvioitaessa Lapin asemaa ja merkitystä Suomen sodanjälkeisessä strategisessa ajattelussa. Maria Lähteenmäki on taitava akateeminen opettaja, joka erityisesti naishistorian lohkolla ja mikrohistoriallisen metodin käyttelyssä on tuottanut uusia tieteellisiä tulkintoja rohkeutta vaativia kannanottojakaan väistelemättä.

(Puhe 12.3.2000)

***

Professori Juha Siltala

Professori Juha Siltalan tuotanto edustaa kansainvälisen historiantutkimuksen parhaimmistoa. Siltalan käsissä historiasta on kasvanut inhimillistä toimintaa monipuolisesti kuvaavaa ja syvältä luotaavaa käyttäytymistiedettä, missä inhimillisyys on läsnä muutenkin kuin numeroina. Siltalan tieteellisen tuotannon ja kulttuurikritiikin kantava teema on ollut lämmin ja myötäelävä huoli ihmisen kohtalosta ihmistä suurempien voimien puristuksessa.

Siltala suuntautui tutkijanurallaan jo varhain psykohistoriaan, ja häntä voidaan perustellusti pitää tämän kansainvälisesti nopeasti laajenneen tutkimuslohkon uranuurtajana Suomessa. Monikerroksisen ihmiskuvansa ansiosta Siltala on kyennyt avaamaan uusia näkökulmia myös aikalaiskeskusteluihin, joissa hän on puolustanut omaa elämäänsä elävää, kokevaa ja tuntevaa ihmistä markkinoiden kaikkivaltiutta vastaan. Todeksi tietämäänsä puolustaessaan Siltala on tarvittaessa ollut valmis seisomaan vaikka yksin asiansa takana.

(Puhe 12.3.2000)

***

Professori Tuula Tamminen

Professori Tuula Tamminen on tutkijana ja psykoterapeuttina tehnyt huomattavaa pioneerityötä synnytyksen jälkeisen masennuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen piirissä sekä luomalla Suomeen kansainvälisesti huipputasoista pikkulapsipsykiatriaa. Hän on tehnyt lastenpsykiatriaa ja lapsiin kohdistuvaa mielenterveystyötä myös yleisesti tunnetuksi ja toiminut idearikkaana vaikuttajana lapsen, vanhemmuuden, perheen ja inhimillisten elämänarvojen puolesta. Mannerheimin lastensuojeluliiton puheenjohtajana Tamminen on ollut kansalaisjärjestön vastuunkantaja tehden konkreettista vapaaehtoistyötä lapsen parhaaksi. Tamminen on mukana alansa kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä niiden johtotasolla sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Luovana mielipidevaikuttajana hän on pienen ihmisen painokas ääni tänä suuren murroksen aikana.

(Puhe 12.3.2000)