Tanner-palkinnot saajat
Muusikko Pekka Kuusisto (synt. 1976) on yksi niistä
suomalaisen musiikin eturivin taiteilijoista, joiden ansiosta Suomen
maine ja merkitys kansainvälisessä musiikkielämässä on monin verroin
kokoaan suurempi. Ensimmäisenä suomalaisena Jean Sibelius
-viulukilpailun vain yhdeksäntoistavuotiaana voittanut Kuusisto on
noussut kansainvälisesti arvostetuksi konserttiviulistiksi, joka
Guadagnini-viulullaan on hurmannut yleisönsä niin maailman
merkittävimpien kamariorkesterien solistina kuin kotimaan
estradeillakin.
Kuusisto on muusikko isolla alkukirjaimella,
inspiroituva, improvisoiva, energinen ja ennakkoluuloton virtuoosi,
jonka käsissä syntyy vapautunut ja itsenäinen tulkinta niin Sibeliuksen
viulukonsertosta, kokeellisemmasta modernista musiikista kuin
tanssilattiat täyttävästä elektronisesta musiikista.
Rajojen
ylittäminen, avoin ja ennakkoluuloton suhtautuminen kaikkeen hyvään
musiikkiin sekä kirkas näkemys musiikista ihmisiä, kulttuureja ja
kansakuntia yhdistävänä voimana luonnehtivat Kuusiston pyrkimyksiä.
Niitä hän on toteuttanut menestyksekkäästi myös yhtyeensä The Luomu
Playersin kanssa sekä tehdessään taiteellisena johtajana Tuusulanjärven
kamarimusiikista tapahtuman, joka kerää yleisöä ympäri maailman. Myös
nuoret ja populaarimusiikin ystävät ovat ottaneet Kuusiston omakseen ja
hän onkin jo kolmekymmenvuotiaana noussut yhdeksi suomalaisen musiikki-
ja kulttuurielämän johtohahmoksi.
***
Dosentti Teija Tiilikainen
Teija Tiilikainen on osoittanut kyvykkyytensä ulkopolitiikan tutkimuksen ja Eurooppa-politiikan tutkijana ja organisoijana.
Tiilikaisen valinta osoittaa arvostusta ja antaa uusia toimintaedellytyksiä ansioituneelle tutkijalle, jolta voidaan perustellusti odottaa vastaisuudessakin suurta suomalaista panosta keskusteluun Euroopan tulevasta kehityksestä. Tiilikaisen valinnassa heijastuu voimakas tulevaisuuspainotus. Eurooppa on erittäin merkittävässä kehitysvaiheessa. Muun muassa keskustelu EU:n perustuslaista on tehnyt yhteisöstä monille kansalaisille aiempaaläheisemmän. Yksi EU:n suuri haaste on kansalaisten osallistumisen kautta syntyvä legitimiteetin vahvistaminen.
Tanner-Akatemia kutsuu dosentti Teija Tiilikaisen
jäsenekseen ja palkitsee hänet poikkeuksellisista ansioistaan alansa
monipuolisena kehittäjänä ja saavutuksistaan aktiivisena kansalaisena.
(Puhe 12.3.2005)
***
Vuosi 2002
Professori Fredrik Almqvist
Fredrik
Almqvist on lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä tehnyt uraa
uurtavaa työtä varsinkin nuorten elämän edellytysten parantamiseksi.
Hänen tieteellisten tutkimustensa kohteena on ollut nuorten
mielenterveys toisaalta laaja-alaisena väestötason ongelmana, toisaalta
nuorisopsykiatrian ajankohtaisimpana ydinkysymyksenä. Professorina
Almqvist on panostanut poikkeuksellisen paljon opetustyöhön, hän on
kehittänyt sekä monitieteistä yliopisto-opetusta että lasten- ja
nuorisopsykiatrian valtakunnallista tieteellistä koulutusta.
Kansalaisena hän on ollut esimerkillisen aktiivinen osallistuja ja
vastuunkantaja, joka on antanut kokonaisvaltaisen asiantuntijuutensa
inhimillisen yhteiskunnan ja humaanin tulevaisuuden rakentajien
käyttöön.
Suomalaisessa julkisuudessa Almqvist on jaksanut
muistuttaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tärkeästä
yhteiskunnallisesta merkityksestä silloinkin kun näihin kysymyksiin ei
muutoin ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Hänen elämässään
teoreettinen ja käytännöllinen toiminta sekä asiantuntijan tehtävät ja
vastuullinen kansalaistoiminta yhdistyvät esimerkillisellä tavalla.
Tanner-akatemia kutsuu professori Fredrik Almqvistin jäsenekseen ja
palkitsee hänet poikkeuksellisista ansioistaan alansa monipuolisena
kehittäjänä ja saavutuksistaan aktiivisena kansalaisena.
***
Rehtori Esko Riepula
Esko Riepula on ollut ratkaisevassa roolissa Lapin yliopiston perustamisessa ja kehittämisessä. Hänen johdollaan syrjäisestä korkeakoulusta on tullut maailman johtava pohjoisten alueiden yliopisto ja Lapin kehityksen edellytyksiin keskeisesti vaikuttava tekijä. Riepula on osoittanut työssään esimerkillistä aktiivisuutta, pitkäjänteisyyttä ja vastuuntuntoa. Hän on koko pitkän rehtorikautensa ajan korostanut tasa-arvoistenkoulutusmahdollisuuksien merkitystä koko kansakunnan hyvinvoinnille ja menestymiselle vastakohtana voimavarojen yksipuoliselle keskittämiselle. Hän on voimiaan säästelemättä osallistunut myös moniin muihin Lapin ja Barentsin alueen kulttuuri- ja yhteiskuntaelämän kehittämishankkeisiin. Riepulan pitkäjänteistä ja monipuolista toimintaa on aina ohjannut selkeä ja laajakatseisuudesta kertova näkemys korkeimman opinkäynnin, maakuntien elinvoimaisuuden ja koko valtakunnan kehityksen kohtalonyhteydestä. Tanner-akatemia kutsuu rehtori Esko Riepulan jäsenekseen ja palkitsee hänet poikkeuksellisista ansioistaan yliopistomiehenä ja valtakunnallisesti merkittävänä pohjoisen Suomen kehittäjänä.
***
Vuosi 2001
Näyttelijä Kati Outinen
Näyttelijä Kati Outisessa yhdistyvät äärimmäinen herkkyys ja sisäinen voima. Näitä ominaisuuksia hän pystyy varioimaan mitä erilaisimpiin muotoihin. Hän on mielenkiintoinen taiteilija, aina kehittyvä ja uudistuva. Outinen osaa teatterin, filmin ja radion keinot näyttelijänä ja on onnistunut myös kirjoittajana. Hänen näyttelijänkykynsä yltävät komediasta vakavaan draamaan eikä hän missään tyylilajissa kadota omaa persoonallisuuttaan. Hänen taitonsa on huomattu myös ulkomailla. Roolit Kaurismäen filmeissä ovat herättäneet suurta huomiota.
***
Professori Heikki Palva
Helsingin
yliopiston arabian kielen emeritusprofessori Heikki Palva on itämaiden
tutkimuksen kansainvälisesti tunnustettu suomalainen tiedemies. Palva on
elämäntyöllään jatkanut kunniakkaasti G. A. Wallinin aloittamaa
itämaisten kielten tutkimusperinnettä. Hän on runsaan neljän
vuosikymmenen aikana ratkaisevasti lisännyt maassamme Lähi-idän kielten
ja kulttuurien tuntemusta.
Palva on toiminnallaan hälventänyt
ennakkoluuloja ja lisännyt uskonnollista suvaitsevuutta sekä edistänyt
sovittamattomalta näyttävien vastakohtaisuuksien välistä vuoropuhelua.
***
Professori Mart Saarma
Kun biotekniikan instituutti keväällä 1989 käynnistyi Helsingin
yliopiston Viikin kampuksella, laitoksen johtaja kutsuttiin Suomenlahden
takaa, Virosta. Uusi tutkimuslaitos sai Mart Saarmasta johtajan, joka
on osannut organisoida työt, innostaa nuorempiaan ja itse jatkaa
tutkimuksiaan hyvin jännittävällä tieteenalalla. Vuonna 1974, kun
Saarma kotimaassaan väitteli tohtoriksi valkuaisaineiden synteesistä
soluissa, hänelle jo ojennettiin Venäjän tiedeakatemian "Nuoren
tiedemiehen palkinto". Tänä päivänä professori Saarma on
kansainvälisesti tunnustettu tiedemies.
***
Vuosi 2000
Ministeri Max Jakobson
Ministeri Max Jakobson tekee elämäntyötä, joka nykyisessä Suomessa kuuluu kaikkein merkittävimpiin ja kaikkein merkillisimpiin. Lehtimiehenuran, diplomaatinkarriäärin ja järjestöjohtajan ansioiden ohella hän luo teossarjaa, jolle ajankohtaiskirjallisuudesta ei löydy vertaa. Se ulottuu varhaiselta 1950-luvulta tälle vuosituhannelle, se sisältää tarkkoja tutkielmia Suomen valtiollisesta elämästä, kuten "Diplomaattien talvisota" (1955), "Kuumalla linjalla" (1968) ja "Veteen piirretty viiva" (1980) sekä maailmanpolitiikasta kuten "38. kerros" (1983) ja "The United Nations in the 90´s — a second chance?" (1993), myös pitkän rivin kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön tilattuja opas-, oppi- ja tietokirjoja. Aivan erityiseen arvoon kohoaa vastikään avautunut "Väkivallan vuodet", suuri "20. vuosisadan tilinpäätös"(1999). Palkittavan kaikessa tuotannossa ilmenee tietopohjan hämmästyttävä rikkaus, erittelyn syvyys ja oivalluksen osuvuus, tyylin samanaikainen taloudellisuus ja loisto, mikä on tuottanut maailmanmaineen maailmantapahtumien nopeana kommentaattorina ja luotettavana tulkitsijana.
***
Dosentti Maria Lähteenmäki
Dosentti Maria Lähteenmäen tutkimuskohteita ovat sota-ajan sosiaalihistoria, naishistoria, työväenliikkeen historia ja Lapin historia. Väiteltyään tohtoriksi vuonna 1997 aiheesta "Työläisnaiset ja yhteiskunnan muutos 1900-luvun alun Suomessa hän on jatkanut tällä lohkolla monin tieteellisin artikkelein ja eräin tilausteoksin. Toinen pääteos "Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja" (1999) käsittelee modernista mikrohistoriallisesta näkökulmasta lappilaisten sotakokemuksia toisen maailmansodan aikoina. Teoksen herättämän laajan julkisen keskustelun yhteydessä Lähteenmäki toi esille uusia näkemyksiä arvioitaessa Lapin asemaa ja merkitystä Suomen sodanjälkeisessä strategisessa ajattelussa. Maria Lähteenmäki on taitava akateeminen opettaja, joka erityisesti naishistorian lohkolla ja mikrohistoriallisen metodin käyttelyssä on tuottanut uusia tieteellisiä tulkintoja rohkeutta vaativia kannanottojakaan väistelemättä.
***
Professori Juha Siltala
Professori
Juha Siltalan tuotanto edustaa kansainvälisen historiantutkimuksen
parhaimmistoa. Siltalan käsissä historiasta on kasvanut inhimillistä
toimintaa monipuolisesti kuvaavaa ja syvältä luotaavaa
käyttäytymistiedettä, missä inhimillisyys on läsnä muutenkin kuin
numeroina. Siltalan tieteellisen tuotannon ja kulttuurikritiikin
kantava teema on ollut lämmin ja myötäelävä huoli ihmisen kohtalosta
ihmistä suurempien voimien puristuksessa.
Siltala suuntautui
tutkijanurallaan jo varhain psykohistoriaan, ja häntä voidaan
perustellusti pitää tämän kansainvälisesti nopeasti laajenneen
tutkimuslohkon uranuurtajana Suomessa. Monikerroksisen ihmiskuvansa
ansiosta Siltala on kyennyt avaamaan uusia näkökulmia myös
aikalaiskeskusteluihin, joissa hän on puolustanut omaa elämäänsä elävää,
kokevaa ja tuntevaa ihmistä markkinoiden kaikkivaltiutta vastaan.
Todeksi tietämäänsä puolustaessaan Siltala on tarvittaessa ollut valmis
seisomaan vaikka yksin asiansa takana.
***
Professori Tuula Tamminen
Professori
Tuula Tamminen on tutkijana ja psykoterapeuttina tehnyt huomattavaa
pioneerityötä synnytyksen jälkeisen masennuksen ja varhaisen
vuorovaikutuksen piirissä sekä luomalla Suomeen kansainvälisesti
huipputasoista pikkulapsipsykiatriaa. Hän on tehnyt lastenpsykiatriaa ja
lapsiin kohdistuvaa mielenterveystyötä myös yleisesti tunnetuksi ja
toiminut idearikkaana vaikuttajana lapsen, vanhemmuuden, perheen ja
inhimillisten elämänarvojen puolesta. Mannerheimin lastensuojeluliiton
puheenjohtajana Tamminen on ollut kansalaisjärjestön vastuunkantaja
tehden konkreettista vapaaehtoistyötä lapsen parhaaksi. Tamminen on
mukana alansa kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä niiden
johtotasolla sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Luovana
mielipidevaikuttajana hän on pienen ihmisen painokas ääni tänä suuren
murroksen aikana.