Linda Tanner

Linda opiskeli yliopistossa mm. matematiikkaa ja fysiikkaa - aineita, jotka 1900-luvun alussa eivät olleet naisille kovin tyypillisiä. Myöhemmin, jo 39-vuotiaana kuuden lapsen äitinä, Linda kirjoittautui vielä uudelleen yliopistoon opiskelemaan kemiaa. Kemian opinnoista oli nimittäin käytännön hyötyä puutarhan- ja metsänhoidon sekä maanviljelyksen kehittämistyössä. Myös aiemmin saadusta matematiikan opettajan koulutuksesta oli oma hyötynsä, vaikkei Linda koskaan opettajan uralle lähtenytkään: maatilalla Sorkissa Linda nimittäin piti lapsenlapsilleen ja naapuruston lapsille useat vuodet kesäyliopistoa. Kuvassa sivu Lindan matematiikanvihosta. Ajankohtaa ei tiedossa. Työväen Arkisto.

Linda kirjoitti useita mm. kemiaan ja ruoantuotantoon liittyviä artikkeleita eri lehtiin, mm. Kuluttajan Lehteen, jossa julkaistiin vuonna 1937 Lindan artikkeli Vehnästä ja vehnäjauhosta. Työväen Arkisto.

Suomen Metsätieteellinen Seura kutsui “tuomarinrouva, maisteri” Lindan jäsenekseen vuonna 1934. Seuraavana vuonna Linda piti biokemiallisen seuran kokouksessa esitelmän Metsähumuksen typpi biologisen humusteorian valossa. Työväen Arkisto.

Hegvig Gebhardtin (1867-1961) ihailua huokuva onnittelukirje 50 vuotta täyttävälle Lindalle. Gebhard oli aktiivinen toimija osuus- ja naisasialiikkeessä sekä kotitalousopetuksen saralla. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1907–1909, 1919–1922 ja 1924–1929, ja työskenteli osuustoiminnallisen Pellervo-lehden toimittajana. Työväen Arkisto.

Myös Miina Sillanpää onnittelee 50-vuotiasta Lindaa, “tarmokasta toiminnan ihmistä”. Sillanpää (1866-1952) oli merkittävä poliitikko ja yksi maamme pitkäaikaisimmista naiskansanedustajista, sosialidemokraattisen naisliikkeen johtohahmoja ja ensikotitoiminnan eteenpäin vievä voima. Väinön ollessa pääministerinä vuosina 1926-1927 valittiin Sillanpää Suomen ensimmäiseksi naisministeriksi. Kerrotaan, että valinnan takana oli Linda. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivän kunniaksi liputetaan 1.10. Työväen Arkisto.

Lindalle myönnettiin Suomen Sosialidemokrtaattisen Puolueen vapaajäsenkortti vuonna 1965. Työväen Arkisto.

---

Väinö ja Linda kävivät keskenään kirjeenvaihtoa koko avioliittonsa ajan. Linda vietti ison osan ajastaan hoitaen perheen vuonna 1923 Vihdistä ostamaa Sorkin tilaa, kun taas Väinön työpaikkana vuodesta 1915 toimineen Osuusliike Elannon pääkonttori työsuhdeasuntoineen sijaitsi Helsingissä, samaten Väinön poliittinen ura. Kansainvälisen Osuustoimintaliiton presidenttinä ja poliitikkona Väinö myös matkusteli paljon. Erityisen vilkasta pariskunnan kirjeenvaihto oli mm. vuonna 1920 Väinön oleskellessa Tartossa Suomen ja Neuvostoliiton rauhanneuvottelujen johdosta, sekä vuosina 1946-1948 Väinön istuessa Sörnäisten vankilassa sotasyyllisyydestä tuomittuna. Kirjeissään pariskunta viestitteli arkisista asioista, kuten taloudesta, tilanhoidosta ja päivän tapahtumista. Kotoa paljon poissa ollut Väinö vaikuttaa olleen vaimoaan aktiivisempi kirjoittaja, joka paitsi kaipasi tietoa kodin tapahtumista, tarvitsi myös usein Lindan apua käytännön asioidensa hoitamiseen.
Ensimmäisen maailmansodan alettua 1914 Tannerien perhe vuokrasi kesämökin Porkkalasta Lövön saarelta. Väinö työskenteli arkipäivät asianajajana Helsingissä, kun Linda ja lapset asuivat Lövössä. Kirjeessään Lindalle Väinö raportoi, kuinka sodan vaikutukset näkyivät Helsingissä. Linda puolestaan kirjoittaa tarvitsevansa miestään kotiin sen sijaan, että tämä viettäisi viikonloppunsakin poissa perheensä luota Sosialidemokraattisen Puolueen asioita hoitaen. Työväen Arkisto.

Väinön ollessa matkoillaan saattoi Linda toisinaan jäädä epätietoisuuteen tämän kulloisestakin olinpaikasta. Sadan vuoden takaisessa maailmassa viestit kulkivat valtaosin kirjeiden välityksellä, ja vaikka Väinö kirjoittikin Lindalle tunnollisesti, saattoivat kirjeet saapua koto-Suomeen vasta kun Väinön olinpaikka oli jo vaihtunut. Lennätinlinjoja pitkin kulkeneet sähkösanomat saapuivat sen sijaan perille nopeasti, mutta olivat hintavia ja merkkimäärä rajattu. Väinökin sähkötti Lindalle vain jos oli välttämätöntä. Oheisessa 14.5.1922 päivätyssä kirjeessä Linda kertoo vastaanottaneensa Väinöltä kryptisen sähkeen “An notre hm 8/5 origine Nice gare”, ja huolestuneensa pahanpäiväisesti epäselvästä viestistä. Työväen Arkisto.

Joskus pariskunnan muuten asiallinen ja keskinäistä kunnioitusta henkivä kirjeenvaihto sai myös pisteliäitä sävyjä, kuten on luettavissa oheisesta Lindan kirjeestä. Alkajaisiksi Linda kertoo kokeneensa Väinön asenteen ylpeäksi tämän lähtiessä Amerikan-matkalleen syyskuussa 1925, ja siksi hämmästyneensä Väinöltä saamistaan lukuisista kirjeistä. Myöhemmin Linda kirjoittaa usein hävenneensä, kun häneltä on kyselty Väinön kulloisenkin olinpaikan osoitetta eikä hän ole osannut vastata; kirjeen lopussa on vielä luettavissa pientä arvostelua Väinön kirjeiden viimeistelemättömästä sävystä. Työväen Arkisto.

Väinö kertoo Lindalta saamansa kirjeen aiheuttaneen hänelle pitkäksi aikaa pahan mielen. Ottawasta lokakuussa 1925 kirjoittamassaan vastauksessa Väinö selventää perin pohjin lähtöä edeltäneitä tunnelmia ja ilmaisee halunsa saada asia loppuun käsitellyksi ja pariskunnan välit taas sopuisiksi. Työväen Arkisto.

Sosialistisen aikakauslehden numerossa 3/1961 julkaistu artikkeli kertoo Lindasta, “probleemien ratkaisijasta ja päähänpistojen ihmisestä”, sekä kuvaa Lindan ja Väinön avioliiton nyansseja. Työväen Arkisto.