Operaatio Arktis on nuorten ilmastoaktivistien ryhmä, joka levittää tutkimustietoa ilmastosta ja nostaailmastointerventiot, mukaan lukien ilmaston korjaamiseen tähtäävät teknologiat, osaksi poliittista keskustelua. Tavoitteena on tuoda eri tahoja yhteen ja päivittää Suomen ilmastostrategia niin, että Suomi lähtee muiden Pohjoismaiden kanssa edelläkävijäksi ilmastojärjestelmän keikahduspisteiden hallinnassa. Operaatio Arktis edistää asiapohjaista ja eri osapuolten näkemyksiä kunnioittavaa keskustelua, tutkimusta ja päätöksentekoa ihmiskunnan ja koko maapallon biosfäärin säilymisen kannalta tärkeimmistä asioista. Taustalla on havainto polarisoituvasta ilmastokeskustelusta ja eri ikäpolvien välisestä luottamuspulasta. Operaatio Arktis painottaa myösalkuperäiskansojen ääntä ja oikeutta päättää mitä heidän maillaan tapahtuu. Toimintaa ohjaa avoimuus ja yhdenvertaisuus, mikä tarkoittaa mm. ymmärrettävää viestintää, joka tuo uusimman ilmastotutkimuksen ja tuoreimman tiedon päättäjien ja erityisesti nuorten ulottuville.

30 vuoden uran poliisissa tehnyt ylikomisario Jari Taponen johti vuosina 2012–2023 Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnan yksikköä, jossa hän keskittyi kehittämään toimintamalleja, joilla vähennetään rikollisuutta ja parannetaan turvallisuutta. Taponen on profiloitunut julkisuudessa sananvapauden ja avoimuuden edistäjänä ja pyrkinyt tekemään poliisista avoimemman ja keskustelevamman instituution. Viestinnässään Taponen on erityisesti tuonut esiin käytännössä koeteltua tutkittua tietoa ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien ääntä, sekä yhteistyön merkitystä.

Taponen tuo työssään vaikuttavalla tavalla esiin luottamuksen rakentamisen merkityksen yhteiskunnallisen turvallisuuden ja poliisin työn perustana. Erityisesti Taponen on pitänyt esillä nuoria ja eri väestyöryhmiä koskevan leimaavan keskustelun ongelmallisuutta. Taponen on väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2023.

Helsinki Poetry Connection edistää ja kehittää kotimaisen sanataiteen ja lavarunouskulttuurin asemaa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhdistys tuottaa runoklubeja, julkaisee videoita, järjestää työpajatoimintaa ja lavarunouden maisteriohjelmaa. Jo vuodesta 2008 alkaen HPC on open mic -lavarunoustapahtumissaan tuonut matalalla kynnyksellä yhteen monimuotoisen ja laajan, eri ikäisten, -kielisten ja -taustaisten ihmisten joukon, joita yhdistää runous. Yhdistyksen tapahtumat edistävät konkreettisella tavalla ihmisten välistä kohtaamista, kunnioitusta sekä yhteisymmärrystä ja sovinnollisen yhdessäolon, kuulumisen tunteen ja yhteisöllisyyden kokemusta. Ilmaiset ja osallistavat yleisötapahtumat osoittavat sanataiteen moninaisuuden ja tuovat lukuisia sen tekijöitä tunnetuksi. Toiminnan ytimessä on tukea nuoria taiteilijoita sekä kannustaa ensikertalaisia ja vasta aloittelevia kirjoittajia sanataiteen pariin. Nuorten open micin 13-23 -vuotiaille suunnatut klubi-illat, työpajat ja yhteistyö koulujen kanssa ovat keskeinen osa toimintaa. Ne ovat nostaneet esiin tuoreita lahjakkuuksia ja rohkaisseet runouden äärelle uusia ääniä. Luku- ja kirjoitustaidon lisäksi HPC edistää ihmisten kykyä kohdata itsensä, toisensa ja erilaisuuden meissä kaikissa.

“Kun nuori tulee lavalle lausumaan runoja, se voi mullistaa hänen koko elämänsä. Toiset näkee sut uudessa valossa. Sä näet itse itsesi uudessa valossa. Voit olla cool olemalla herkkä. Se on tämän taiteenmuodon voima.”
Runoilija Aura Nurmi, nuorten open mic -tuottaja, yksi HPC:n perustajista

Tutkija, vaikuttaja ja kolumnisti Shadia Rask on tehnyt määrätietoista yhteiskunnallista vaikuttamistyötä yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseksi Suomessa. Rask väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2018 ja työskenteli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella vuodesta 2010, viimeiseksi tutkimuspäällikkönä vuosina 2019–2024. Raskilla on tärkeä julkinen rooli tutkimustiedon levittäjänä, rasisminvastaisuuden edistäjänä ja ihmisten välisen kunnioituksen ja ymmärryksen vahvistajana. Rask hyödyntää työssään puhujana ja kouluttajana samaistuttavalla tavalla omakohtaista kokemustaan ja toisaalta asiantuntemustaan eri yhteiskunnallisten sektoreiden toiminnasta. Työllään hän pyrkii luomaan siltoja niin eri toimijoiden, kuin ihmistenkin välille. Viime aikoina Rask on keskittynyt suomalaiseen työelämään ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen työelämässä mm. rekrytointisyrjinnän poistamiseksi. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, jotta kaikilla nuorilla on yhtäläiset edellytykset päästä käyttämään laajasti ja monipuolisesti taitojaan ja osaamistaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä.

Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanja tuo rohkeasti esille urheilun ihmisoikeuskysymyksiä Suomessa. Urheilun ytimeen kuuluvat ihmisoikeudet, joiden toteutumiseen liittyviä ongelmia on sekä urheilun rakenteissa että arjen tilanteissa. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen vuonna 2021 käynnistynyt Älä riko urheilua on ensimmäinen kattavasti urheilun ihmisoikeuksia käsittelevä kampanja Suomessa. Kampanjaan nivoutuu viestintää, vaikuttamistyötä sekä ihmisoikeuskoulutuksia seuroille, valmentajille, lajiliitoille ja vapaaehtoisille. Kampanjan osana toimiva Team Human Rights, suomalaisista eturivin urheilijoista koostuva vaikuttajaryhmä on antanut voimaa suomalaiselle urheilija-aktivismille syrjinnän ja häirinnän lopettamiseksi. Lapsille ja nuorille liikunta ja urheilu ovat merkittäviä monimuotoisia kohtaamisen paikkoja, jotka vaikuttavat ihmisten välisen kunnioituksen, ymmärryksen ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen. Urheilun parissa ihmisoikeuksien eteen tehty työ vaikuttaa lasten ja heidän harrastukseen osallistuvien perheidensä kautta myös laajemmin yhteiskuntaan.

“Ihan keskeinen teema meidän työssä on lapsen oikeuksien toteutuminen. Se on sellainen asia, johon kentällä on helppo nojata: Meidän pitää toimia lapsen edun mukaisesti.”
Älä riko urheilua -työn asiantuntijat Tommy Lindgren ja Samuel Bashmakov.